Elämää 1950-luvun Turussa

Mitä tulee mieleen 1950-luvusta? Ainakin olympialaiset ja Armi Kuusela sekä kellohameet, lättähatut, Brylcreem ja rock’n’roll.

Kaikki nämä ajan ilmiöt olivat tuttuja myös Turussa. Suuret ikäluokat tulivat 1950-luvulla kouluikään, joten lapsia oli paljon ja koululuokat täynnä. Nuorisokulttuurin nousu hämmensi vanhempia: yht'äkkiä nuorilla oli oma musiikkinsa ja muotinsa.

Turkua purettiin ja rakennettiin kiivaaseen tahtiin, joten yhä useampi pääsi muuttamaan puutalosta mukavuuksilla varustettuun kerrostaloasuntoon. Sodan jälkeisen pula-ajan jäädessä taakse kahvia ja sokeria riitti jälleen ja kotiin voitiin hankkia monenlaisia uutuuksia kuten jääkaappi tai jopa televisio. Turun oma televisioasema lähetti turkulaisille paikallista ohjelmaa. 

Suomen menestykset urheilussa ja kauneuskilpailuissa nostattivat kansan mielialaa. Ei ihme, että monien muistoissa 1950-luku kimaltelee edelleen jonkinlaisena kultaisena vuosikymmenenä.

Elämää 1950-luvun Turussa kertoo kaupungin elämänmenosta selkeästi vuosi vuodelta. Se esittelee arjen tapahtumia kotona ja työelämässä, katukuvan nopeaa muuttumista sekä nuorison elämää baareineen, mopedeineen ja elokuvineen. Kirja sisältää myös paljon ennen julkaisematonta kuva-aineistoa turkulaisista arkistoista ja kotialbumeista sekä tietenkin ajan sanomalehdistä.

Lue myös Turun Sanomien ja Helsingin Sanomien jutut kirjasta.

 

Rauno Lahtinen: Elämää 1950-luvun Turussa. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, Turku 2022 (228 s.)

Mikael - sata vuotta seurakuntaelämää

Turun Mikaelinseurakunta perustettiin vuonna 1921, jolloin kaupungissa aiemmin ollut yksi iso seurakunta jaettiin neljään osaan. Seurakunnan keskipiste – Mikaelinkirkko – oli kuitenkin ollut paikallaan jo vuodesta 1905 lähtien. Seurakunta on ollut mukana ihmisten arjessa ja juhlassa sekä elämän suurissa käännekohdissa jo sadan vuoden ajan.

Runsaasti kuvitettu historiakirja valottaa myös sitä, miten seurakunta toimi monessa asiassa edelläkävijänä. Päivähoito, nuorisotyö, vanhustyö sekä monenlainen vähäosaisten auttaminen ovat asioita, joita tehtiin kirkon piirissä ennen kuin ne siirtyivät yhteiskunnan vastuulle. Viime vuosina näkyvää on ollut muun muassa ruoka-apu sekä maahanmuttajien parissa tehtävä työ.

Kirjasta löytyvät monien Mikaelin toimintaan vuosikymmenten aikana vaikuttaneiden henkilöiden tarinat. Seurakunnan historiaan mahtuu myös lukematon määrä kerhoja, monipuolista kulttuuritoimintaa sekä melkoinen määrä kahvittelua!

Roope Lipastin ja Rauno Lahtisen kirjoittama teos ilmestyy syyskuussa 2021.

Roope Lipasti & Rauno Lahtinen: MIKAEL – sata vuotta seurakuntaelämää. Turun Mikaelinseurakunta, Turku 2021 (160 s.)

 

Manilla: viinatehtaasta kulttuuritehtaaksi

  

Manillan tehdas on yksi Turun keskeisistä kulttuuritiloista. Manillan rakennukset ovat kulkeneet pitkän taipaleen 1860-luvun viinanpolttimosta hihnatehtaaksi ja edelleen köysitehtaaksi. Vuonna 1866 toimintansa aloittaneen viinanpolttimon oli lopetettava alkoholin valmistaminen 1910-luvulla kieltolain takia. Rakennukseen sijoittui tämän jälkeen kymmenen vuoden ajaksi hihnatehdas Dana ja vuodesta 1929 lähtien köysitehdas Manilla.

Manillan tehdas muutti 1980-luvun alkupuolella suurempiin tiloihin Iso-Heikkilään, minkä jälkeen vanhat rakennukset oli tarkoitus purkaa uusien kerrostalojen tieltä. Moninaisten vaiheiden jälkeen arvokas tehdasmiljöö saatiin kuitenkin pelastettua kulttuurikäyttöön. Aurinkobaletin ensimmäinen esitys tehtaan tiloissa nähtiin vuonna 1991, minkä jälkeen paikalle muutti myös muita kulttuurialan toimijoita. Nyt se tunnetaan useiden teatterien, taiteilijoiden, yhdistysten ja käsityöläisten toimitilana.

Manilla: viinatehtaasta kulttuuritehtaaksi kertoo rakennusten pitkästä teollisuushistoriasta sekä vilkkaasta kulttuuritoiminnasta viimeisten 30 vuoden aikana. Samalla se esittelee laajasti turkulaisen tanssi- ja teatteritaiteen sekä muun kulttuurialan historiaa. Kirjan keskeisessä roolissa on Pro Manillasäätiö, jonka ansiosta entinen teollisuuslaitos on nykyään ainutlaatuinen kulttuuritehdas.

Kirja ilmestyy syyskuussa 2021. 

Rauno Lahtinen: Manilla: viinatehtaasta kulttuuritehtaaksi. Pro Manillasäätiö, Turku 2021 (216 s.)

  

True crime Turku

 

Kuka tappoi Raunistulan kuninkaan? 

Mitä tapahtui Vartiovuorella tammikuisena yönä 1927? 

Kuka murhasi Sirkka-Liisa Waljuksen? 

Miksi Turun torilla puukotettiin ihmisiä elokuussa 2017?

Murhia ja hirmutekoja Turussa 

Historia on tarinoita. Mutta tämän kirjan hyytävien tarinoiden myötä tuttu ja turvallinen Turku näyttäytyy aivan eri valossa kuin koulun oppikirjoissa. Murhia ja hirmutekoja Turussa kertoo yli 60 turkulaista tositarinaa murhista, murhayrityksistä, ryöstöistä ja muista hirmuteoista.

Kirjan kuvaamat tapahtumat ulottuvat 1900-luvun alusta nykypäivään. Jotkut tapaukset ovat jo painuneet unohduksiin, mutta monet ovat jääneet voimakkaasti turkulaisten mieleen jopa vuosikymmenten ajaksi. Osa tapauksista on yhä vailla ratkaisua. Ja jotkut ovat ehkä juuri saamassa ratkaisun, kuten Viking Sally -laivan julma murha vuodelta 1987.  

Rikollinen Turku 

Murha- ja rikostarinat kertovat paljon oman aikakautensa Turusta. Puukotukset olivat 1900-luvun alussa yleisiä, koska lähes kaikilla nuorilla miehillä oli illalla varmuuden vuoksi puukko mukanaan. Markkina-aikoina meno muuttui villiksi, kun maalaiset saapuivat kaupunkiin ostamaan viinaa ja juhlimaan. Puukkoa ei säästelty.

Itsemurhista kirjoitettiin vuosisadan alkupuolen lehdissä avoimesti ja niiden tekotavat sekä taustat kerrottiin lukijoille pikkutarkasti. Useimmiten syynä oli onneton rakkaus, ei-toivottu raskaus tai tuskallinen sairaus. 

Vartiovuorella talvella 1927 tehdystä murhasta tuli vuosikymmenen ylivoimaisesti puhutuin tapaus Turussa. Osittain siksi, että syytettynä oli nuori ruotsinkieliseen sivistyneistöön kuulunut opiskelijaneito. Murha puhalsi kaupungissa pitkään kyteneet kieliriidat täyteen liekkiin.

Poliisin mahdollisuudet ratkaista rikoksia olivat 1900-luvun alkupuolella heikot. Kieltolain aikana henkirikoksia tehtiin niin paljon, että vain osa pystyttiin ratkaisemaan. Lukuisten henkirikosten takia Turun poliisin menetelmät kehittyivät, ja 1920-luvulta lähtien voitiin jo käyttää laboratoriomenetelmiäkin. 

Silti yksi 1960-luvun tunnetuimmista rikoksista eli Sirkka-Liisa Waljuksen murha Rauhankadulla on yhä ratkaisematta. Mutta teorioita riittää.

1980-luku oli Turussa täynnä dramaattisia tapahtumia. Kaikki turkulaiset muistavat Mini-Hinnan murhapolton, Suomen ensimmäisen koulusurman, virastotalon puukotuksen, taksikuskin surman Papinsaaressa ja 10-vuotiaan Janne Aikalan julman murhan antikvariaatissa. 

Miljonäärin tyttären kidnappaus oli vuoden 2009 puhutuin tapahtuma Suomessa. Ja elokuussa 2017 Kauppatorilla tapahtunut terrori-isku toi Turun koko maailman tietoisuuteen.

True crime -teos Murhia ja hirmutekoja Turussa kertoo tapahtumien yksityiskohdat, taustat ja seuraukset.

Lue myös Helsingin Sanomien, Turun Sanomien ja Ilta-Sanomien kirjoitukset teoksesta!

Rauno Lahtinen: Murhia ja hirmutekoja Turussa. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, Turku 2021 (400 s.) Kirjan toinen painos ilmestyi maaliskuussa 2022.