Murhia ja hirmutekoja maailmalla

Mitä tapahtui lentäjäsankari Charles Lindberghin vauvalle?

Kuka murhasi suomalaisen Tuula Höökin Jerseyn saarella?

Miksi kulttijohtaja Charles Manson halusi tappaa Sharon Taten?

Saatiinko Olof Palmen murhaajaa koskaan selville?

 

Murhia ja hirmutekoja maailmalla kertoo ympäri maailman tapahtuneista kuuluisista henkirikoksista 1800-luvulta nykypäivään. Kirjan hirmuteot ovat olleet aikanaan merkittäviä historiallisia tapahtumia, ja joidenkin tutkinta on kestänyt jopa vuosikymmeniä.

Ruotsin pääministeri Olof Palmen ampuminen ravisteli koko maailmaa. Sama koskee esimerkiksi Etelä-Afrikan pääministeri Hendrik Verwoerdin murhaa 1966 sekä kulttijohtaja Charles Mansonin tekoja Kaliforniassa. Francisco Gonzales oli vuonna 1964 ensimmäinen, joka toteutti joukkoitsemurhan tappamalla reittilentokoneen pilotit. Samana vuonna saksalainen Walter Seifert hyökkäsi koululuokkaan liekinheitin aseenaan.

Kaikki kirjan henkirikokset ovat olleet laajasti esillä suomalaisessa lehdistössä, ja joillakin tapauksilla on myös yllättäviä yhteyksiä Suomeen. Kirja kertoo paitsi rikoksista myös siitä, miten niistä on vuosikymmenten varrella uutisoitu.

Kirja alkaa Ison-Britannian ja Ranskan 1800-luvun lopun paljon julkisuutta saaneista sarjamurhaajista. Tunnetuin on Lontoossa toiminut Viiltäjä-Jack, jonka henkilöllisyys mahdollisesti selvisi muutama vuosi sitten dna-tutkimuksen avulla.

Moniin kirjassa esiteltäviin tapauksiin törmää jatkuvasti populaarikulttuurissa. Isossa-Britanniassa kaikki tietävät, keitä ovat esimerkiksi Jon Venables, Harold Shipman sekä Fred ja Rosemary West. Heidän rikoksensa eivät kuitenkaan ole useimmille suomalaisille tuttuja.

Kirja sisältää 30 karmivaa tarinaa muun muassa USA:sta, Isosta-Britanniasta, Ruotsista, Saksasta, Ranskasta ja Espanjasta.

Kirja ilmestyy syyskuussa 2023.

Rauno Lahtinen: Murhia ja hirmutekoja maailmalla. Sammakko, Turku 2023.

 

Elämää 1950-luvun Turussa

Mitä tulee mieleen 1950-luvusta? Ainakin olympialaiset ja Armi Kuusela sekä kellohameet, lättähatut, Brylcreem ja rock’n’roll.

Kaikki nämä ajan ilmiöt olivat tuttuja myös Turussa. Suuret ikäluokat tulivat 1950-luvulla kouluikään, joten lapsia oli paljon ja koululuokat täynnä. Nuorisokulttuurin nousu hämmensi vanhempia: yht'äkkiä nuorilla oli oma musiikkinsa ja muotinsa.

Turkua purettiin ja rakennettiin kiivaaseen tahtiin, joten yhä useampi pääsi muuttamaan puutalosta mukavuuksilla varustettuun kerrostaloasuntoon. Sodan jälkeisen pula-ajan jäädessä taakse kahvia ja sokeria riitti jälleen ja kotiin voitiin hankkia monenlaisia uutuuksia kuten jääkaappi tai jopa televisio. Turun oma televisioasema lähetti turkulaisille paikallista ohjelmaa. 

Suomen menestykset urheilussa ja kauneuskilpailuissa nostattivat kansan mielialaa. Ei ihme, että monien muistoissa 1950-luku kimaltelee edelleen jonkinlaisena kultaisena vuosikymmenenä.

Elämää 1950-luvun Turussa kertoo kaupungin elämänmenosta selkeästi vuosi vuodelta. Se esittelee arjen tapahtumia kotona ja työelämässä, katukuvan nopeaa muuttumista sekä nuorison elämää baareineen, mopedeineen ja elokuvineen. Kirja sisältää myös paljon ennen julkaisematonta kuva-aineistoa turkulaisista arkistoista ja kotialbumeista sekä tietenkin ajan sanomalehdistä.

Lue myös Turun Sanomien ja Helsingin Sanomien jutut kirjasta.

 

Rauno Lahtinen: Elämää 1950-luvun Turussa. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, Turku 2022 (228 s.)

Mikael - sata vuotta seurakuntaelämää

Turun Mikaelinseurakunta perustettiin vuonna 1921, jolloin kaupungissa aiemmin ollut yksi iso seurakunta jaettiin neljään osaan. Seurakunnan keskipiste – Mikaelinkirkko – oli kuitenkin ollut paikallaan jo vuodesta 1905 lähtien. Seurakunta on ollut mukana ihmisten arjessa ja juhlassa sekä elämän suurissa käännekohdissa jo sadan vuoden ajan.

Runsaasti kuvitettu historiakirja valottaa myös sitä, miten seurakunta toimi monessa asiassa edelläkävijänä. Päivähoito, nuorisotyö, vanhustyö sekä monenlainen vähäosaisten auttaminen ovat asioita, joita tehtiin kirkon piirissä ennen kuin ne siirtyivät yhteiskunnan vastuulle. Viime vuosina näkyvää on ollut muun muassa ruoka-apu sekä maahanmuttajien parissa tehtävä työ.

Kirjasta löytyvät monien Mikaelin toimintaan vuosikymmenten aikana vaikuttaneiden henkilöiden tarinat. Seurakunnan historiaan mahtuu myös lukematon määrä kerhoja, monipuolista kulttuuritoimintaa sekä melkoinen määrä kahvittelua!

Roope Lipastin ja Rauno Lahtisen kirjoittama teos ilmestyy syyskuussa 2021.

Roope Lipasti & Rauno Lahtinen: MIKAEL – sata vuotta seurakuntaelämää. Turun Mikaelinseurakunta, Turku 2021 (160 s.)