TURKU 800 - kaupungin elämäkerta

Vuonna 2029 juhlitaan Turun 800-vuotista historiaa, sillä vuonna 1229 piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroistenniemelle. Varsinaisesti Turun kaupunki alkoi rakentua vasta noin vuoden 1300 tienoilla.

Turku 800 -kirja kertoo Turun tarinan keskiajalta 2020-luvulle. Se esittelee kaupungin tapahtumia, kehityslinjoja ja tärkeimpiä turkulaisia halki vuosisatojen pysähtyen monien kiinnostavien yksityiskohtien äärelle. Harva muistaa, millainen vaikutus vaikkapa Hansakaupalla, Turun verilöylyllä tai Isonvihan ajalla oli kaupungin kehitykseen. Kirjassa hyödynnetään uusimpia Turun historiasta tehtyjä tutkimuksia.

Turku oli keskiajalta lähtien Suomen suurin ja merkittävin kaupunki, ja lyhyen aikaa virallisestikin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki. Turun palon 1827 jälkeinen vuosikymmeniä kestänyt jälleenrakennus ja vuosisadan lopun hiljaiselo vaihtuivat teollistumisen mukanaan tuomaan nopeaan kasvuun 1900-luvun alussa.

Toisen maailmansodan jälkeisiltä vuosikymmeniltä muistetaan muun muassa Turun massiivinen purku- ja rakentamisbuumi, opiskelijoiden määrän kasvu, ympäristötietoisuuden nousu, kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 ja viime vuosikymmenten ripeä kansainvälistyminen. 2020-luvulla Turun väkiluku kasvaa nopeasti, ja kaupungin 2050-luvulle ulottuvat tulevaisuudensuunnitelmat ovat komeita. Millainen on Turku vuonna 2029 ja sen jälkeen?

Turku 800 - kaupungin elämäkerta ilmestyy vuonna 2026.

Elämää 1960-luvun Turussa

Millainen oli kiihkeä ja radikaali 1960-luku Turussa? 

Tiedot kansainväliset tapahtumista ja muotivirtauksista saapuivat kaupunkiin yhä nopeammin television tultua lähes joka kotiin. Kukapa ei muistaisi John F. Kennedyn murhaa tai ensimmäistä kuulentoa? Vietnamin sota, Martin Luther Kingin murha ja neuvostojoukkojen vyöryminen Prahaan saivat aikaan mielensosoituksia Turussakin. 

Turkua purettiin ja rakennettiin nopeammin kuin koskaan ennen. Lähiöiden rakentaminen pääsi toden teolla vauhtiin. Kaupunkia kehitettiin erityisesti autoilijoille, sillä elintason noustessa yhä useammalla oli varaa omaan henkilöautoon. 

Nuorisosta tuli kaupungilla yhä näkyvämpää, kun upolaiset ja pärtsärit kilpailivat katujen herruudesta. Nuoriso ja heidän uudet hullutuksensa saivat kuulla kunniansa sanomalehdissä. Beatlesia ihannoivat pojat ja heidän pitkä tukkansa sekä värikkäät vaatteensa tuomittiin täysin. Yleisönosastoilla nuorten levottomuuden syyksi nimettiin elokuvat, televisio ja huono kirjallisuus.

Elämää 1960-luvun Turussa kertoo kaupungin elämänmenosta selkeästi vuosi vuodelta. Se esittelee arjen tapahtumia kotona ja työelämässä, rikoksia, politiikkaa, katukuvan nopeaa muuttumista sekä nuorison elämää baareineen, mopedeineen ja elokuvineen. Kirja sisältää myös runsaasti ennen julkaisematonta kuva-aineistoa turkulaisista arkistoista ja kotialbumeista.

"Erinomainen ja viihdyttävä ikkuna menneeseen Turkuun." Aamuset 27.10.2024.

Suomen Kotiseutuliiton kirjamakasiini. 

Turun Sanomat 28.12.2024.

Rauno Lahtinen: Elämää 1960-luvun Turussa. Sammakko, Turku 2024.

Murhia ja hirmutekoja maailmalla

Mitä tapahtui lentäjäsankari Charles Lindberghin vauvalle?

Kuka murhasi suomalaisen Tuula Höökin Jerseyn saarella?

Miksi kulttijohtaja Charles Manson halusi tappaa Sharon Taten?

Saatiinko Olof Palmen murhaajaa koskaan selville?

 

Murhia ja hirmutekoja maailmalla kertoo ympäri maailman tapahtuneista kuuluisista henkirikoksista 1800-luvulta nykypäivään. Kirjan hirmuteot ovat olleet aikanaan merkittäviä historiallisia tapahtumia, ja joidenkin tutkinta on kestänyt jopa vuosikymmeniä.

Ruotsin pääministeri Olof Palmen ampuminen ravisteli koko maailmaa. Sama koskee esimerkiksi Etelä-Afrikan pääministeri Hendrik Verwoerdin murhaa 1966 sekä kulttijohtaja Charles Mansonin tekoja Kaliforniassa. Francisco Gonzales oli vuonna 1964 ensimmäinen, joka toteutti joukkoitsemurhan tappamalla reittilentokoneen pilotit. Samana vuonna saksalainen Walter Seifert hyökkäsi koululuokkaan liekinheitin aseenaan.

Kaikki kirjan henkirikokset ovat olleet laajasti esillä suomalaisessa lehdistössä, ja joillakin tapauksilla on myös yllättäviä yhteyksiä Suomeen. Kirja kertoo paitsi rikoksista myös siitä, miten niistä on vuosikymmenten varrella uutisoitu.

Kirja alkaa Ison-Britannian ja Ranskan 1800-luvun lopun paljon julkisuutta saaneista sarjamurhaajista. Tunnetuin on Lontoossa toiminut Viiltäjä-Jack, jonka henkilöllisyys mahdollisesti selvisi muutama vuosi sitten dna-tutkimuksen avulla.

Moniin kirjassa esiteltäviin tapauksiin törmää jatkuvasti populaarikulttuurissa. Isossa-Britanniassa kaikki tietävät, keitä ovat esimerkiksi Jon Venables, Harold Shipman sekä Fred ja Rosemary West. Heidän rikoksensa eivät kuitenkaan ole useimmille suomalaisille tuttuja.

Kirja sisältää 30 karmivaa tarinaa muun muassa USA:sta, Isosta-Britanniasta, Ruotsista, Saksasta, Ranskasta ja Espanjasta.

Lue Agricolan ja Forssan lehden arvio kirjasta.

Rauno Lahtinen: Murhia ja hirmutekoja maailmalla. Sammakko, Turku 2024.