keskiviikko 29. lokakuuta 2008

Kävely puistojen Turussa


Torstaiaamuna 30.10.2008 julkaistaan uusi kirja Kävely puistojen Turussa. Kirja esittelee Turun keskusta-alueen puistot ja puistikot. Tarkempi esittely löytyy osoitteesta http://users.utu.fi/ralahti/puisto.html

Turun puistoista tuli yhtäkkiä ajankohtaisempi aihe kuin vielä kirjaa viimeistellessäni elokuussa osasin arvata. Tämän päivän Turun Sanomat nimittäin kertoo, miten useita puistoja ollaan muuttamassa asutuskäyttöön.

Asemakaavapäällikkö Timo Hintsasen mukaan tarkoituksena on ottaa "vähemmän aktiivisia puistoja" rakennuskäyttöön. Samalla jäljelle jäävän puistoalueen virkistyskäyttöä on tarkoitus aktivoida.

Jaa. Kenen kannalta katsottuna puiston pitäisi olla aktiivinen? Suuri osa puistoista on juuri metsää, pensaikkoa ja niittyä, joissa voi liikkua rauhassa. Lisäksi nämä vähemmän aktiiviset puistot muodostavat viherkäytäviä, jotka ovat oleellisia monien eläinlajien kannalta. Puistot pienenevvät ja pirstaloituvat rakentamisen myötä, jolloin kasvi- ja eläinlajisto köyhtyy.

Kirja keskittyy keskusta-alueen puistoihin, eivätkä nämä nyt julkisuuteen tulleet suunnitelmat koske niitä. Vartiovuoren puistoalueen puolesta on nähty sen verran kiivaita kamppailuja viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana, että ihan kevyesti ei keskustapuistoja enää uskalleta pienentää.

Parantamisen varaa olisi silti keskustassakin. Esimerkiksi puistojen talvikunnossapitoa on vähennetty jatkuvasti. Puolalanmäen puistoalueen uudistamista on suunniteltu nyt jo ainakin viiden vuoden ajan, mutta ensimmäistäkään uutta kasvia ei mäellä vielä ole nähty. Puisto saa rapistua rauhassa.

Ja jos taloustilanne alkaa pian ahdistaa kaupunkia toden teolla, viheralueet saattavat hyvinkin olla säästölistan kärkipäässä. Niinhän kävi 1990-luvun laman aikanakin. Patsaiden puhdistukseen ei nykyiselläänkään tahdo riittää varoja.

Uudet kaavoitussuunnitelmat ovat lehden mukaan saaneet jo paljon kielteistä palautetta. Hyvä niin. Jos joku ei vielä ole huomannut miten upeita ja historiallisesti arvokkaita viheralueita Turussa on, toivottavasti uusi kirja herättää loputkin kaupunkilaiset puolustamaan puistojamme!

tiistai 21. lokakuuta 2008

Kun TV pimeni

YLEn tv-kanavat alkoivat eilen klo 11 aikaan kesken lähetyksen näyttää pelkkää mustaa. Ainakin Turun keskustassa.

No, kaikki odottelivat kärsivällisesti YLEn korjaavan ongelman. Illallakaan ei lähetyksiä näkynyt, joten vika oli selvästikin suuri. YLEn nettisivuilla ei tosin sanottu asiasta mitään. Korjaaminen on varmaan käynnissä. Sukulaiset jo soittelivat ja kyselivät onko muillakin YLE mustana. Kyllä kyllä, odotelkaa nyt vain rauhassa.

Tänään aamullakaan ei näkynyt mitään. Nyt alkoi jo soittorumba kavereille ja lopulta joku soitti isännöitsijälleen. Hän taas tiesi, että kanavat pitää päivittää, kun YLE on tehnyt jotain uudistuksia. Turun Sanomissa oli asiasta kuulemma ollut juttua. Pengoin lehden läpi, mutta en kyllä löytänyt edes pientä mainintaa.

Paniikki. Suuri osa Turun vanhemmasta väestä tuskin tietää miten kanavat päivitetään. Itse en vielä ehtinyt päivittää omaa boksia, mutta keikkaa riittää kun pitäisi päivittää muidenkin laitteita. Kävelin aamulla Turun kaapelitelevision toimiston ohi ja huomasin kaikkien virkailijoiden puhuvan tuskaisen näköisesti puhelimessa vaikka asiakkaitakin oli paikalla jonoksi asti. Taisivat kaikki kysellä mitä tehdään pimentyneelle televisiolle.

Tähän on tulevaisuudessa syytä tottua. TV pimenee ja sitten pitäisi koko kansan osata päivityksen niksit. Odotan jännityksellä iltaa, kun pääsen kotiin. Onnistuuko se? Entä jos kanavat eivät palaakaan? Miten haavoittuvainen nyky-yhteiskunta onkaan.

Lopulta löysin asiasta pienen tiedotteenkin Turun Kaapelitelevision nettisivuilta. Pikku vinkki vastaisen varalle: voisikohan tällaisista päivityksistä kertoa ihmisille etukäteen ja kenties hieman näkyvämmin kuin vain lähes huomaamattomalla tiedotteella omilla nettisivuilla. Säästyisi aika paljon vaivaa ja puhelinsoittoja meiltä katsojilta.

torstai 16. lokakuuta 2008

Danny-show terveyskeskuksessa

"En tiedä mitään muuta niin masentavaa kuin Danny-show tiellä Kuopion". Näin lauleskeltiin entisajan hitissä, joka soi aamulla päässäni.

No, minä tiedän. Danny-showta paljon masentavampi oli aamun Turun Sanomien mielipidesivulle painettu hätääntynyt tekstiviesti äidiltä, joka oli yrittänyt saada sairaalle lapselleen ajan terveyskeskuslääkäriltä. Seuraava vapaa aika oli kuulemma joulukuun alussa.

Varmaan tuttu tilanne kaikille. Tuleva sairautensa pitäisi osata ennustaa ainakin pari kuukautta etukäteen, jotta osaisi tilata ajan lääkärille ajoissa. Muistan vastaavan tilanteen jo kouluajoilta ja juuri hiljattain olin vuoden hammaslääkärijonossa. Eipä ole tilanne paljon muuttunut.

Käytännössä en enää juuri edes yritä päästä terveyskeskukseen. Soitto aamukahdeksalta ajanvaraukseen on kuin tiukka työpaikkahaastattelu. Usein vain oireita liioittelemalla on mahdollisuuksia päästä läpi. Tai sitten on ihan oikeasti oltava vähintään käsi poikki. Sääliksi käy sitä puhelimeen vastaavaa hoitajaa, jonka täytyy seuloa soittajista kaikkein kipeimmät ja tarjota muille ensi vuoden keväällä olevaa seuraavaa vapaata aikaa.

Mutta onneksi on Google. Se on joka pojan uusi terveyskeskus, josta uskaltaa helposti hakea neuvoa noloimpiinkin vaivoihin. Kun keväällä aloin kärsiä todella kivuliaasta tenniskyynärpäästä, ei terveyskeskuslääkärille ollut niin heppoisen vaivan kanssa asiaa. Mutta googlaamalla löytyi ohjeita vaikka miten paljon, uusimpia amerikkalaisia tutkimuksia myöten. Ne ovat toimineet hyvin.

Nykyään ei tulisi enää mieleenkään mennä lääkärille ennen kuin olen hakenut vaivastani uusimmat tiedot internetistä. Jos taas on oikeasti kiire saada vaikka antibioottikuuri, menen yleensä suoraan yksityiselle ja maksan kiltisti vaaditut setelit. Kaikki siis hyvin.

Paitsi että hetkinen – ei kai systeemin näin pitäisi toimia? Että siis kansa maksaa veroja terveydenhuollon ylläpitämiseksi, mutta etsii terveysniksinsä netistä ja sen lisäksi vielä kiikuttaa pennosensa lääkäreille, jotka rahastavat päivätyönsä ohessa Pulssissa. Miten tässä näin pääsi käymään, kun kaikki puolueet ovat yhteen ääneen vaatimassa juuri terveydenhuollon laittamista kuntoon?

maanantai 13. lokakuuta 2008

Talouden hullut päivät

Viikonloppuna ei talouden laskusuhdanteesta ollut tietoakaan. Ei ainakaan Stockmannin Hulluilla päivillä. Veren maku suussa ihmiset taistelivat ostettavasta.


Vai valmistautuivatko kaikki jo siihen, että maailmantalous romahtaa eikä maanantaina enää ole mitään ostettavaa?


Oli miten oli, talous ei sitten romahtanutkaan. Ainakaan vielä nyt maanantaina klo 12 mennessä. Harvoin olen itse seurannut pörssikursseja yhtä kiinnostuneena kuin tänä aamuna. On vaikea kuvitella, mitä pankkijärjestelmän täydellinen kaatuminen voisi tuoda mukanaan.


Hyvät ajat taitavat silti olla toistaiseksi ohi ja säästökuureja edessä. Turun budjetti lepäsi sen varassa, että hyvät ajat jatkuvat vielä ainakin vuoteen 2011 asti. Mitäs nyt tehdään, kun niin ei taida käydäkään? Myydäänkö lisää kaupungin omaisuutta vai yritetäänkö Hirvensaloon ja Kakskertaan saada väkisin ne 30 000 uutta veronmaksajaa?


Kunnallisvaaleissa tuleva taantuma ei näy. Kaikki puolueet vaativat edelleen suureen ääneen lisää rahaa kaikille. Siis lapsille, koululaisille, sairaille, vanhuksille ja niin edelleen. Todellisuudessa olisi aika alkaa miettiä sitä, keneltä leikataan eniten. Mutta sen aika on tietysti vasta vaalien jälkeen.


Ainakaan isompien puolueiden sivuilla ei ajankohtaisiin talousuutisiin ole reagoitu mitenkään. Demarit vaativat edelleen kaikki unelmat tosiksi ja Kokoomus lupaa toteuttaa kaikkien toiveet. Mahtavaa! Turun Vihreiden valtuustoryhmä sen sijaan julkisti uuden kestävän kehityksen talousohjelman eilen. Löytyy osoitteesta

http://www.turunseudunvihreat.fi/kunnallisvaalit-2008/kestaevaen-kehityksen-talousohjelma


Yksi hyväkin uutinen sentään tuli viikonloppuna vastaan: äänestysinto on galluppien mukaan nousussa. Ehkä maailman tilanne on saanut kansan miettimään vaihteeksi politiikkaakin.

keskiviikko 8. lokakuuta 2008

Äänestä ruispeltoa


Joskus muinoin vaalijulisteissa oli särmää ja sanomaa. Eipä ole enää.

Hesari esitteli tänään suurimpien puolueiden vaalijulisteet. Jos puolueiden tarkoitus on herätellä nukkuvia äänestäjiä, niin paljon pahemmin ei voisi mennä pieleen.

Samalla kun uutiset kertovat pörssien romahtavan ja talouden syöksyvän kohtisuoraan rotkon pohjalle, puolueet tyytyvät esittelemään hassusti maalattuja naamatauluja tai suomalaisia peltomaisemia.

Vihreillä on mainoksessaan sentään selkeä sanoma suvaitsevaisuudesta ja luonnonsuojelusta, mutta mitä ihmettä tarkoittaa esimerkiksi Keskustan "Äänestä kotiasi"? Vasta puolueen nettisivulta löytyy vastaus, että kunta on ikään kuin kodin jatke. Vaalilause, joka ei aukene ilman selittelyitä ei ole kovin kummoinen. Hetken miettimisen jälkeen tajuan, että julisteen räsymatot ovatkin tyyliteltyjä kerrostaloja, millä kai kosiskellaan kaupunkien äänestäjiä.

Yhdessäkin Timo Soinissa on kestämistä, mutta kahdeksan erivärisenä virnuilevaa Soinin naamaa on silkkaa painajaista. Jos Soinia kuitenkin haluaa äänestää, on edessä pikainen muutto Espooseen.

Vasemmistoliitto on yrittänyt tehokkaasti kopioida kaikki Vihreiden vaaliteemat, mutta heidän julisteestaan en ole vieläkään saanut tolkkua. Julisteen sanoman ymmärtämiseen tarvittaisiin ainakin suurennuslasi, ehkä jopa mikroskooppi.

Ruotsalaisten viinapulloetiketti melkein itkettää eikä Kristillisillä taida taaskaan olla mitään sanomaa, vain kauniita kuvia rantalaitureista ja ruisvainioista. Demareiden mainos näyttää ensi silmäyksellä kristillisten mainokselta, mutta Jutta-tyttöhän siinä katseleekin äänestäjää. Lapsilla mainostaminenhan toimii aina, vai?

Jyrki Kataisen irti leikattu pää on suorastaan pelottava. Toivotalkoot vain jatkuvat ja jatkuvat ja Iso Korva kuuntelee. Mutta mitä niissä talkoissa tapahtuu? Ei ole selvinnyt minulle.

Mitä näistä jää käteen? Ei yhtään mitään. Kaikki haluavat ääniä kaikilta. Vähän kuin kävelisi mansikkakarnevaaleilla, joissa jokainen myyjä yrittää myydä saman pellon mansikoita hiukan eri mainoskuvalla.

torstai 2. lokakuuta 2008

Alma Media - syrjinnän äänenkannattaja

– Olen aivan hämmästynyt, että tällaista voi tapahtua Suomessa vuonna 2008.

Näin sanoi Johanna Korhonen, joka irtisanottiin Lapin Kansan päätoimittajan paikalta, kun Alma Median johdolle selvisi hänen olevan naimisissa naisen kanssa.

Minua asia ei hämmästytä ollenkaan. Näin on Suomessa toimittu iät ja ajat.

Hämmästyttävää on vain se, että Alma Median johto on mennyt sanomaan asian suoraan Korhoselle. Yleensä on tapana keksiä joku muu selitys. Uutta on sekin, että vääryyttä kokenut nostaa asian julkiseksi. Ja että hänelle on tarjottu 100 000 euroa vaikenemisesta.

Jos nyt edes pikaisesti vilkaisee maakuntalehtien yleisönosastoja niin huomaa helposti, että ne ovat uskonnollisten fanaatikkojen temmellyskenttiä. Itse olen toisinaan lueskellut Ilkkaa ja Satakunnan Kansaa. Vähän vaikea kuvitella, että niiden päätoimittajaksi valittaisiin julkihomo. Alma Mediakin on selvästi pelännyt protestiaaltoa Lapin vanhoillisilta.

Esimerkiksi kunnat voivat valita virkoihinsa kenet huvittaa kunhan kelpoisuusvaatimukset täyttyvät. Homohakijan voi aina syrjäyttää huomaamattomasti vetoamalla kaikenlaisiin muihin syihin. Kiusallista todistusaineistoa ei jää, mihinkään oikeusjuttuun ei syrjityllä ole eväitä eikä vaikeasta asiasta tarvitse edes keskustella hakijan kanssa.

Alma Media kertoo nettisivullaan olevansa "uudistuva, ihmisen kokoinen työpaikka, jossa on tekemisen meininki". Toivottavasti mainoslause muutetaan muotoon "syrjivä, vanhoillinen ja vihamielinen työpaikka, jossa kehitys pysähtyi 1950-luvulle".

Voisikohan Suomi vuonna 2008 heittäytyä ihan aidosti tasa-arvoiseksi pelkkien juhlapuheiden sijaan? Hienoa että Johanna Korhonen uskalsi nostaa asian esiin ja aiheesta keskustellaan oikein lehtien etusivuilla.