maanantai 26. elokuuta 2019

Aurajoen sillat ja förit


Kivisilta, Halisten ukot, föriäijät, Turpiinatie, Pennisilta – Turun siltojen ja förien historiaan liittyy paljon tuttuja nimiä ja mielenkiintoisia tarinoita.

Jokiranta siltoineen on turkulaisten ja matkailijoiden yhteinen olohuone, jossa vietetään aikaa ja ihaillaan maisemia. Mutta miten hyvin turkulaiset tuntevat siltojen ja förien historian?

Kaupungin vanhin silta 1400-luvulta tuhoutui Turun palossa 1827. Tämän jälkeen rakennetut Auransilta ja Tuomiokirkkosilta olivat yli sadan vuoden ajan kaupungin ainoat sillat. Lisäksi joessa liikennöi 1900-luvun alussa kaksi höyrylauttaa.

Viime vuosikymmeninä uusien siltojen suunnittelu on herättänyt turkulaisissa voimakkaita tunteita ja johtanut vuosia kestäneisiin kiistoihin. Tuomaansillan ja Kirjastosillan paikoista kiisteltiin jopa vuosikymmenten ajan.

Kirja esittelee Aurajoen nykyiset ja entiset sillat sekä jokilautat keskiajalta nykypäivään – ainutlaatuisten kuvien kera. Olemassa olevien siltojen lisäksi kirja kertoo myös Turun toteutumattomista siltasuunnitelmista sekä siltojen ja jokilauttojen vaikutuksesta kaupunkirakenteeseen ja kulkureitteihimme.


Teoksen kirjoittaneet tietokirjailijat Rauno Lahtinen ja Petri Aalto ovat julkaisseet lukuisia teoksia Turun historiasta. Kirjan upeasta ulkoasusta ja uusista valokuvista vastaa Merja Otronen.

Rauno Lahtinen - Petri Aalto: Aurajoen sillat ja förit. Turkuseura-Åbosamfundet 2019.


Tekijät esittelevät kirjaa Turun kirjamessuilla 5.10., Turkuseurassa 19.11. sekä Turun kaupunginkirjaston Studiossa 27.11.2019.

perjantai 5. lokakuuta 2018

Turun puretut talot -kirjasarja


Turun puretut talot -kirjasarja on nyt valmis. Kun vuonna 2007 aloittelin sarjan ensimmäisen osan kirjoittamista, en voinut mitenkään aavistaa projektin kestävän näin pitkään. Hyvä niin, sillä urakka olisi todennäköisesti jäänyt aloittamatta, jos olisin arvannut sen vaatiman valtavan työmäärän.

Neljä ensimmäistä osaa julkaistiin kahden vuoden välein, mutta viimeisen ilmestymiseen kului kolme vuotta. Näin siksi, että kahden viimeisen osan väliin osui muitakin paljon aikaa vieneitä projekteja kuten Punainen Turku 1917–1918 ja Elämää 1940-luvun Turussa.

Sarja on sikäli ainutlaatuinen, ettei mistään muusta Suomen kaupungista ole tehty vastaavaa kattavaa selvitystä puretusta rakennuskannasta. Tätä voi pitää varsin erikoisena, sillä käytännössä kaikissa suurissa kaupungeissamme koettiin 1950- ja 1960-luvuilla valtava purku- ja rakentamisaalto, joka muutti kaupunkien keskustojen ilmettä radikaalisti.

Turkua ja Tamperetta pidettiin 1960-luvulla usein kaikkein pahimpina purkajina, mutta asiassa kunnostautuivat varsin hyvin myös Helsinki, Hämeenlinna, Kuopio, Pori, Oulu ja moni muu kaupunki. Suomalaisten valtavaa intoa päästä eroon vanhasta kulttuuriperinnöstään voi näin jälkikäteen vain ihmetellä.

Rauno Lahtinen: Turun puretut talot 1–5, Sammakko

maanantai 24. syyskuuta 2018

Turun puretut talot 5


Turun puretut talot 5 päättää kaupungin ruutukaava-alueen puretuista rakennuksista kertovan kirjasarjan.

Sarjan viimeinen osa esittelee yli 90 purettua kohdetta Aurajoen itäpuolella. Kirjassa edetään Kaskenkadun, Itäisen Pitkäkadun ja Martin alueen läpi Itäiselle Rantakadulle kohti Aurajokisuuta.

Kirjan kuvat kadonneesta Turusta ovat pääosin ennen julkaisemattomia. Aurajoen rannan ja Itäisen Pitkäkadun maisemia on lähes mahdotonta tunnistaa vanhoista valokuvista.

Erillisessä artikkelissa on aiheena ns. Turun kuvariita, joka sai valtavasti julkisuutta koko Suomessa 1940- ja 1950-luvuilla. Taiteilija Nikolai Kaario löysi asuintalostaan Kaskenkatu 5:stä seinämaalauksia, jotka hänen mielestään olivat peräisin keskiajalta. Asiantuntijoiden mielestä kyseinen rakennus oli 1800-luvulta ja Kaarion restauroimat maalaukset täysin mielikuvituksen tuotetta.

Rauno Lahtinen: Turun puretut talot 5. Sammakko, Turku 2018 (238 s.)