tiistai 15. syyskuuta 2020

True crime Turku

 

Kuka tappoi Raunistulan kuninkaan? 

Mitä tapahtui Vartiovuorella tammikuisena yönä 1927? 

Kuka murhasi Sirkka-Liisa Waljuksen? 

Miksi Turun torilla puukotettiin ihmisiä elokuussa 2017?


Murhia ja hirmutekoja Turussa 

Historia on tarinoita. Kaikki suuria lehtiotsikoita aiheuttaneet tarinat eivät kuitenkaan päädy oppikirjoihin. Murhia ja hirmutekoja Turussa kertoo yli 60 turkulaista tositarinaa murhista, murhayrityksistä, ryöstöistä ja muista hirmuteoista.

Kirjan kuvaamat tapahtumat ulottuvat 1900-luvun alusta nykypäivään. Jotkut tapaukset ovat jo painuneet unohduksiin, mutta monet ovat jääneet voimakkaasti turkulaisten mieleen jopa vuosikymmenten ajaksi. Osa tapauksista on yhä vailla ratkaisua.

Tuttu ja turvallinen Turku näyttäytyy kirjan tarinoiden myötä aivan uudessa valossa.


Rauno Lahtinen: Murhia ja hirmutekoja Turussa. Kirja ilmestyy syksyllä 2020.


maanantai 6. huhtikuuta 2020

Turku aasialaisen influenssan kourissa 1957


1900-luvulla koettiin useita influenssaepidemioita. Espanjantauti levisi vuosina 1918-1920 Turkuun useina aaltoina ja tappoi satoja ihmisiä. Influenssa oli tuolloin suuri uutinen lehdistössä, mutta myöhemmin se on jäänyt täysin sisällissodan tapahtumien varjoon. Näin siitä huolimatta, että tauti tappoi Suomessa lähes yhtä paljon ihmisiä kuin sota, Turussa paljon enemmänkin.

Seuraavaa todella vakavaa pandemiaa saatiin odottaa vuosikymmeniä, joskin lievempää influenssaa oli liikkeellä myös 1930- ja 1940-luvuilla. Toisen maailmansodan aikana ei – ihme kyllä – koettu vakavaa pandemiaa. Mutta vuoden 1957 helmikuussa Kaukoidässä alkoi levitä uusi influenssa, jota alettiin kutsua aasialaiseksi. Kesäkuussa se levisi Yhdysvalloissa ja loppukesän aikana myös Euroopassa. Rokotekin kehitettiin jo elokuussa, mutta se oli harvojen saatavilla.


Aasialainen saapuu Turkuun

Lähestyvä influenssa ei herättänyt lehdistössä juuri minkäänlaista kiinnostusta. Syksyn jättiuutinen oli neuvostoliittolaisen Sputnik-satelliitin laukaiseminen maata kiertävälle radalle. Sen lentoa seurattiin päivittäin, ja turkulaisetkin yrittivät löytää tekokuuta yötaivaalta.

Luultavasti influenssaa ei senkään takia pidetty kovin erikoisena, että Suomessa oli vielä paljon muitakin vaarallisia tauteja. Vuonna 1956 Turun kulkutautisairaala oli ollut aivan täynnä polioon sairastuneita lapsia, joista osa oli joutunut hengityskoneeseen. Polion rinnalla influenssa tuntui varsin harmittomalta.

Turun Sanomat kertoi influenssasta 14. lokakuuta 1957:

”Maassamme – lähinnä Helsingissä ja Tampereella – parin viikon ajan levinnyt aasialainen influenssa on nyt tulossa myös Turkuun. Turun kahdessa suurimmassa oppikoulussa Turun Suomalaisessa Yhteiskoulussa ja Turun Tyttölyseossa, on nimittäin puhjennut influenssaepidemia ja kaiken todennäköisyyden mukaan se on juuri ”aasialaista”, kertoo kaupunginlääkäri Pentti Hautera. Varmuudella asia tiedetään vasta kolmen viikon kuluttua, sillä kantojen määrittely kestää juuri tuon ajan Valtion seerumilaitoksessa.”

Kyseisissä oppikouluissa oli edellisenä päivänä ollut poissa 17-18 oppilasta joka luokalta. Muihin kouluihin influenssa ei ollut vielä levinnyt, mutta niin oletettiin käyvän pian. Lehdessä muistutettiin, ettei sairaalaan saa lähteä, koska tauti ei korkeasta kuumeesta huolimatta yleensä ole vaarallinen. Särkyyn voi ottaa aspiriinia.


Epidemia pahenee

15. lokakuuta Turun Sanomat kirjoitti, että aasialainen kaataa Euroopassa miestä kuin heinää. Mm. Madridissa on sairaana puoli miljoonaa ihmistä ja Englannissa on kuollut jo 1200. Sairaalat ovat näissä maissa aivan täynnä. Lehden mainoksissa turkulaisille kaupiteltiin erilaisia influenssarohtoja kuten c-vitamiinia, d-vitamiinia ja yskänlääkkeitä.

Muutamaa päivää myöhemmin taudin kerrottiin levinneen Suomen varuskuntiin. Turun oppikouluissa noin kymmenen prosenttia oppilaista oli nyt sairaana, mutta kansakouluista tauti oli levinnyt vasta Puolalan kansakouluun, jossa 135 oppilasta oli poissa koulusta.

21. lokakuuta kerrottiin, että tauti on levinnyt Turun kansakouluihin, mutta ei lastentarhoihin. Myöskään aikuisiin tauti ei juuri ollut tarttunut. Influenssaa esiintyi Suomessa lähes pelkästään Helsingissä, Tampereella ja Turussa, mutta maaseudullakin oli nyt havaittu ensimmäisiä tapauksia. Kaiken kaikkiaan tauti leviää hyvin hitaasti, lehti kertoi.

Kaksi päivää myöhemmin aasialainen oli vienyt petiin 243 Heikkilän kasarmin varusmiestä ja puolet Puolalan kansakoulun oppilaista. Puolalan kansakoulu oli lopulta suljettava. Lääkäreistä ei ole puutetta, kaupunginlääkäri vakuutti lehdessä. Lääkäreillä ei kuitenkaan ollut mitään käsitystä aasialaisen levinneisyydestä, koska ihmiset eivät sen takia tulleet sairaalaan. Huittisissa oli tiettävästi suljettu kaikki koulut muutaman päivän ajaksi, koska puolet koululaisista oli sairaana.

Epidemia ei millään lailla estänyt kaupunkilaisia kokoontumasta tai juhlimasta. Esimerkiksi Turkuseuran perustava kokous järjestettiin täydessä konserttisalissa 24. lokakuuta, jolloin epidemia oli Turussa pahimmillaan. Pari päivää myöhemmin konserttisali oli ääriään myöten täynnä raittiusviikon pääjuhlan takia. Joitakin koululaisille suunnattuja tilaisuuksia jouduttiin peruuttamaan, koska esiintyjät olivat sairaana.

Yhdessäkään lehtikirjoituksessa ihmisiä ei muistutettu käsihygienian tärkeydestä tai pyydetty olemaan yskimättä päin toisia. Influenssa oli luonnonvoima, jonka oletettiin tarttuvan suureen osaan väestöstä joka tapauksessa.


Koulut suljetaan

Lokakuun viimeisellä viikolla Turun oppikoulut kahta lukuun ottamatta suljettiin. Turun Suomalainen Yhteiskoulu oli edelleen toiminnassa, koska siellä vain 36 % oppilaista oli poissa. Turun varuskunnissa sairaana oli 747 asevelvollista.

25. lokakuuta Turun Sanomat kertoi, että noin puolet kaupungin kansakoululaisista on parhaillaan sairaana, mutta koulut ovat kuitenkin toiminnassa Puolalan kansakoulua lukuun ottamatta. Lääkärit vastustivat kiivaasti kansakoulujen sulkemista, koska se vain pitkittäisi epidemiaa.

Lokakuun lopulla influenssa levisi lopulta Turussa voimalla myös työikäiseen väestöön, joten Turun Sanomissa oletettiin taudin olevan kaupungissa pahimmillaan. Samalla se oli levinnyt jo aivan koko maahan. Helsingissä oletettiin noin 25 % asukkaista sairastaneen aasialaisen, ja pahin alkoi siellä olla ohi.

Suomen varuskunnissa sairasti samaan aikaan 7 000 asevelvollista, joita varten oli perustettu 5 000 väliaikaista sairaalapaikkaa. Tilanne oli hallinnassa.

Marraskuun alun pikku-uutinen kertoi aasialaisen leviävän nopeasti Turun lähikunnissa Raisiossa, Maariassa ja Piikkiössä. Osa opettajistakin oli sairaana, mutta koulu oli jouduttu sulkemaan vain Paattisilla muutaman päivän ajaksi.

Sanomalehtien suurin mielenkiinto keskittyi Neuvostoliiton uuteen tekokuuhun Sputnik II:een, jonka sisällä avaruuteen lensi surkean lopun kokenut Laika-koira. 


Epidemia hiipuu

Marraskuussa aasialaisesta julkaistiin uutisia enää harvakseltaan. 21. marraskuuta epidemia oli Turun osalta käytännössä ohi. Turun Sanomien mukaan taudin oli sairastanut noin puolet kansakoululaisista, 30-35 % oppikoululaisista ja 25 % aikuisista. Lapset, nuoret ja naiset olivat sairastaneet eniten. Lehden mukaan aasialaisen oli saanut 30 % koko Suomen väestöstä, ja se oli aiheuttanut noin 70 kuolemaa, pääasiassa vanhuksilla. Tämä oli ainoa kerta, jolloin lehti mainitsi vanhukset aasialaisen influenssan yhteydessä.

Lehdessä kerrottu laskelma oli pahasti alakanttiin, sillä jälkikäteen aasialaisen on oletettu aiheuttaneen Suomessa noin 1300 kuolemaa. Turkulaisia kuolonuhreja olisi siten ollut ehkä noin 30-40. Kuolleita kerrottiin kuitenkin olevan enemmän Itä-Suomessa, missä ihmisten yleiskunto on heikompi kuin lännessä.

Taudin toinen aalto levisi maailmalla keväällä 1958, mutta Turun Sanomat ei maininnut sen aiheuttaneen tautitapauksia Turussa.

Kaiken kaikkiaan aasialaisesta kirjoitettiin Turun Sanomissa varsin vähän eikä epidemian pahimmassakaan vaiheessa edes joka päivä. Esimerkiksi Miss Maailmaksi valitun Marita Lindahlin käynti Turussa lokakuussa sai aikaan paljon suurempia otsikoita kuin aasialainen.

maanantai 26. elokuuta 2019

Aurajoen sillat ja förit


Kivisilta, Halisten ukot, föriäijät, Turpiinatie, Pennisilta – Turun siltojen ja förien historiaan liittyy paljon tuttuja nimiä ja mielenkiintoisia tarinoita.

Jokiranta siltoineen on turkulaisten ja matkailijoiden yhteinen olohuone, jossa vietetään aikaa ja ihaillaan maisemia. Mutta miten hyvin turkulaiset tuntevat siltojen ja förien historian?

Kaupungin vanhin silta 1400-luvulta tuhoutui Turun palossa 1827. Tämän jälkeen rakennetut Auransilta ja Tuomiokirkkosilta olivat yli sadan vuoden ajan kaupungin ainoat sillat. Lisäksi joessa liikennöi 1900-luvun alussa kaksi höyrylauttaa.

Viime vuosikymmeninä uusien siltojen suunnittelu on herättänyt turkulaisissa voimakkaita tunteita ja johtanut vuosia kestäneisiin kiistoihin. Tuomaansillan ja Kirjastosillan paikoista kiisteltiin jopa vuosikymmenten ajan.

Kirja esittelee Aurajoen nykyiset ja entiset sillat sekä jokilautat keskiajalta nykypäivään – ainutlaatuisten kuvien kera. Olemassa olevien siltojen lisäksi kirja kertoo myös Turun toteutumattomista siltasuunnitelmista sekä siltojen ja jokilauttojen vaikutuksesta kaupunkirakenteeseen ja kulkureitteihimme.


Teoksen kirjoittaneet tietokirjailijat Rauno Lahtinen ja Petri Aalto ovat julkaisseet lukuisia teoksia Turun historiasta. Kirjan upeasta ulkoasusta ja uusista valokuvista vastaa Merja Otronen.

Rauno Lahtinen - Petri Aalto: Aurajoen sillat ja förit. Turkuseura-Åbosamfundet 2019.