tiistai 15. syyskuuta 2020

True crime Turku

 


Kuka tappoi Raunistulan kuninkaan? 

Mitä tapahtui Vartiovuorella tammikuisena yönä 1927? 

Kuka murhasi Sirkka-Liisa Waljuksen? 

Miksi Turun torilla puukotettiin ihmisiä elokuussa 2017?


Murhia ja hirmutekoja Turussa 

Historia on tarinoita. Mutta tämän kirjan hyytävien tarinoiden myötä tuttu ja turvallinen Turku näyttäytyy aivan eri valossa kuin koulun oppikirjoissa. Murhia ja hirmutekoja Turussa kertoo yli 60 turkulaista tositarinaa murhista, murhayrityksistä, ryöstöistä ja muista hirmuteoista.

Kirjan kuvaamat tapahtumat ulottuvat 1900-luvun alusta nykypäivään. Jotkut tapaukset ovat jo painuneet unohduksiin, mutta monet ovat jääneet voimakkaasti turkulaisten mieleen jopa vuosikymmenten ajaksi. Osa tapauksista on yhä vailla ratkaisua. Ja jotkut ovat ehkä juuri saamassa ratkaisun, kuten Viking Sally -laivan julma murha vuodelta 1987.  

Rikollinen Turku 

Murha- ja rikostarinat kertovat paljon oman aikakautensa Turusta. Puukotukset olivat 1900-luvun alussa yleisiä, koska lähes kaikilla nuorilla miehillä oli illalla varmuuden vuoksi puukko mukanaan. Markkina-aikoina meno muuttui villiksi, kun maalaiset saapuivat kaupunkiin ostamaan viinaa ja juhlimaan. Puukkoa ei säästelty.

Itsemurhista kirjoitettiin vuosisadan alkupuolen lehdissä avoimesti ja niiden tekotavat sekä taustat kerrottiin lukijoille pikkutarkasti. Useimmiten syynä oli onneton rakkaus, ei-toivottu raskaus tai tuskallinen sairaus. 

Vartiovuorella talvella 1927 tehdystä murhasta tuli vuosikymmenen ylivoimaisesti puhutuin tapaus Turussa. Osittain siksi, että syytettynä oli nuori ruotsinkieliseen sivistyneistöön kuulunut opiskelijaneito. Murha puhalsi kaupungissa pitkään kyteneet kieliriidat täyteen liekkiin.

Poliisin mahdollisuudet ratkaista rikoksia olivat 1900-luvun alkupuolella heikot. Kieltolain aikana henkirikoksia tehtiin niin paljon, että vain osa pystyttiin ratkaisemaan. Lukuisten henkirikosten takia Turun poliisin menetelmät kehittyivät, ja 1920-luvulta lähtien voitiin jo käyttää laboratoriomenetelmiäkin. 

Silti yksi 1960-luvun tunnetuimmista rikoksista eli Sirkka-Liisa Waljuksen murha Rauhankadulla on yhä ratkaisematta. Mutta teorioita riittää.

1980-luku oli Turussa täynnä dramaattisia tapahtumia. Kaikki turkulaiset muistavat Mini-Hinnan murhapolton, Suomen ensimmäisen koulusurman, virastotalon puukotuksen, taksikuskin surman Papinsaaressa ja 10-vuotiaan Janne Aikalan julman murhan antikvariaatissa. 

Miljonäärin tyttären kidnappaus oli vuoden 2009 puhutuin tapahtuma Suomessa. Ja elokuussa 2017 Kauppatorilla tapahtunut terrori-isku toi Turun koko maailman tietoisuuteen.

True crime -teos Murhia ja hirmutekoja Turussa kertoo tapahtumien yksityiskohdat, taustat ja seuraukset.

Lue myös Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien kirjoitukset teoksesta!


Rauno Lahtinen: Murhia ja hirmutekoja Turussa. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, Turku 2021 (400 s.) Kirjan toinen painos ilmestyi maaliskuussa 2022.



maanantai 26. elokuuta 2019

Aurajoen sillat ja förit


Kivisilta, Halisten ukot, föriäijät, Turpiinatie, Pennisilta – Turun siltojen ja förien historiaan liittyy paljon tuttuja nimiä ja mielenkiintoisia tarinoita.

Jokiranta siltoineen on turkulaisten ja matkailijoiden yhteinen olohuone, jossa vietetään aikaa ja ihaillaan maisemia. Mutta miten hyvin turkulaiset tuntevat siltojen ja förien historian?

Kaupungin vanhin silta 1400-luvulta tuhoutui Turun palossa 1827. Tämän jälkeen rakennetut Auransilta ja Tuomiokirkkosilta olivat yli sadan vuoden ajan kaupungin ainoat sillat. Lisäksi joessa liikennöi 1900-luvun alussa kaksi höyrylauttaa.

Viime vuosikymmeninä uusien siltojen suunnittelu on herättänyt turkulaisissa voimakkaita tunteita ja johtanut vuosia kestäneisiin kiistoihin. Tuomaansillan ja Kirjastosillan paikoista kiisteltiin jopa vuosikymmenten ajan.

Kirja esittelee Aurajoen nykyiset ja entiset sillat sekä jokilautat keskiajalta nykypäivään – ainutlaatuisten kuvien kera. Olemassa olevien siltojen lisäksi kirja kertoo myös Turun toteutumattomista siltasuunnitelmista sekä siltojen ja jokilauttojen vaikutuksesta kaupunkirakenteeseen ja kulkureitteihimme.


Teoksen kirjoittaneet tietokirjailijat Rauno Lahtinen ja Petri Aalto ovat julkaisseet lukuisia teoksia Turun historiasta. Kirjan upeasta ulkoasusta ja uusista valokuvista vastaa Merja Otronen.

Rauno Lahtinen - Petri Aalto: Aurajoen sillat ja förit. Turkuseura-Åbosamfundet 2019.



perjantai 5. lokakuuta 2018

Turun puretut talot -kirjasarja


Turun puretut talot -kirjasarja on nyt valmis. Kun vuonna 2007 aloittelin sarjan ensimmäisen osan kirjoittamista, en voinut mitenkään aavistaa projektin kestävän näin pitkään. Hyvä niin, sillä urakka olisi todennäköisesti jäänyt aloittamatta, jos olisin arvannut sen vaatiman valtavan työmäärän.

Neljä ensimmäistä osaa julkaistiin kahden vuoden välein, mutta viimeisen ilmestymiseen kului kolme vuotta. Näin siksi, että kahden viimeisen osan väliin osui muitakin paljon aikaa vieneitä projekteja kuten Punainen Turku 1917–1918 ja Elämää 1940-luvun Turussa.

Sarja on sikäli ainutlaatuinen, ettei mistään muusta Suomen kaupungista ole tehty vastaavaa kattavaa selvitystä puretusta rakennuskannasta. Tätä voi pitää varsin erikoisena, sillä käytännössä kaikissa suurissa kaupungeissamme koettiin 1950- ja 1960-luvuilla valtava purku- ja rakentamisaalto, joka muutti kaupunkien keskustojen ilmettä radikaalisti.

Turkua ja Tamperetta pidettiin 1960-luvulla usein kaikkein pahimpina purkajina, mutta asiassa kunnostautuivat varsin hyvin myös Helsinki, Hämeenlinna, Kuopio, Pori, Oulu ja moni muu kaupunki. Suomalaisten valtavaa intoa päästä eroon vanhasta kulttuuriperinnöstään voi näin jälkikäteen vain ihmetellä.

Rauno Lahtinen: Turun puretut talot 1–5, Sammakko