Satavuotias Pantteri

Asunto-osakeyhtiö Pantern Kaskenmäen rinteessä on epäilemättä yksi Turun hienoimmista asuinrakennuksista. Se vietti viime vuonna satavuotisjuhliaan.

Talon historiasta on nyt ilmestynyt kirja Pantern: Talo luostarin raunioilla. Nimi kertookin, että rakennuksen paikalla oli keskiajalla dominikaaniluostari.

Asunto-osakeyhtiöön kuuluu kaikkien turkulaisten tuntema jugendrakennus Kaskenkadun puolella sekä Hämeenkadun puoleinen uudempi osa, joka valmistui talvisodan alettua vuoden 1939 lopulla.

Panternin vanhemman osan on suunnitellut turkulainen jugendarkkitehti Frithiof Strandell, nuoremman rakennuksen taas arkkitehdit Bertel ja Valter Jung eli arkkitehtitoimisto Jung & Jung. Porraskäytävien upeat koristeet ja lasi-ikkunat ovat saksalaissyntyisen Willy Baerin käsialaa.

Rakennuksen ja varsinkin sen asukkaiden värikkäät tarinat ovat merkittävä pala Turun kulttuurihistoriaa.

Talon ja tontin historian kirjoittamisen aloitti pari vuotta sitten kulttuurihistorioitsija Hannu Laaksonen, joka kuitenkin menehtyi vuosi sitten työn ollessa vielä kesken. Jatkoin teoksen kirjoittamista erityisesti 1900-luvun jälkimmäisen puoliskon osalta. Lisäksi kirjaan kirjoittivat omat osionsa Helena Soiri-Snellman ja Christian Hoffman sekä talon asukkaat Martha Söderholm ja Finn Berg. Kirjan upeat valokuvat otti Martti Puhakka.

Kirjan teksti on sekä suomeksi että ruotsiksi (Pantern: Ett hus på klostergrund).

Kirja ilmestyy 10. lokakuuta 2011 ja se löytyy kaikista turkulaisista kirjakaupoista.

Turun puretut talot 2

Turun puretut talot 2 -kirjan kirjoittaminen oli yllättävä tai oikeastaan lähes tyrmistyttävä kokemus.

Toki jo tiesin, että Turusta on purettu paljon. Mutta tuhon täydellisyys ja varsinkin nopeus esimerkiksi Multavierun- ja Aninkaistenkadun tienoilla on häkellyttävää.

Vuonna 1955 otetuissa valokuvissa esittäytyy idyllinen puutalokaupunki. Vuonna 1960 siitä ei ollut jäljellä juuri mitään. Sama toistuu kaikkialla kirjan käsittämällä alueella: Kauppiaskadulla, Läntisellä Pitkäkadulla, Humalistonkadulla, Kristiinankadulla.

Viiden–kuuden vuoden aikana lähes koko keskustan rakennukset purettiin. Suuri osa oli puuta, mutta joukkoon mahtui paljon kivitalojakin. Mitään sääliä ei tunnettu eikä suojeluvaatimuksia juuri kuultu.

Jos 1950-luvun lopulta jotain purettavaa jäi, nekin menivät pääosin 1960-luvun alussa.

Kirjan vanhoja valokuvia on suorastaan vaikea tunnistaa Turuksi, sillä useimmissa ei ole jäljellä juuri mitään nykyturkulaiselle tuttuja kohteita. Kuvan taustalla näkyvä tuomiokirkon torni voi olla ainoa viite siitä, että kuva on tosiaan Eerikin- tai Aninkaistenkadulta. Onneksi sentään edes kuvat ovat jäljellä.

Kirja julkistetaan 22. syyskuuta 2011. Esittelen kirjan aineistoa ainakin seuraavissa tilaisuuksissa:
Turun kaupunginkirjaston Studio 6.10. klo 14
Turkuseuran Föritupa 12.10. klo 19
Nuorten taide- ja toimintatalo Vimma 13.10. klo 18.30

Taiteilijoiden talo

Kirjoittamani kirja satavuotiaasta Asunto Oy Albatrossista on nyt valmis ja julkaistu.

Albatross on Turun tunnetuimpia asuinrakennuksia ja Puolalanmäen keskeisiä maamerkkejä. Ylimmän kerroksen ateljeehuoneistoissa työskennelleiden taiteilijoiden ansiosta se on alusta lähtien tunnettu myös Taiteilijoiden talona.

Albatrossin rakennutti merikapteeni Johan Magnus Eklund vuokrataloksi. Rakentaminen alkoi keväällä 1910, ja saman vuoden syksyllä taloon muuttivat ensimmäiset asukkaat. Lopullisesti rakennus valmistui kesällä 1911. Albatross vaihtoi useaan otteeseen omistajaa rauhattomalla 1910-luvulla ennen kuin asukkaat muodostivat asunto-osakeyhtiön vuonna 1920.

Rakennuksen suunnitellut Fritiof Strandell oli Turun merkittävin jugendkauden arkkitehti. Hänen suunnittelemiaan rakennuksia on säilynyt Turun keskustassa useita, Albatross ajoittuu Strandellin melko lyhyeksi jääneen luomiskauden loppupuolelle. Talossa oli useita teknisiä uutuuksia, mm. yksi Turun ensimmäisistä henkilöhisseistä.

Taiteilijoiden talossa on asunut tai työskennellyt suuri joukko merkittäviä turkulaisia eri taiteen alojen edustajia, mm. Wäinö Aaltonen, Santeri Salokivi, Ali Munsterhjelm sekä Greta ja Teodor Schalin.

Kirjassa esitellään lyhyesti talossa asuneita tunnetuimpia taiteilijoita ja tiedemiehiä sekä arkkitehti Frithiof Strandellin vaiheet ennen ja jälkeen Albatrossin valmistumisen. Lisäksi keskitytään Puolalanpuiston alueen ja itse rakennuksen historiaan sekä sen asukkaiden elämään 1900-luvun alusta nykypäivään saakka. Kirjassa on uusien valokuvien lisäksi ainutlaatuista kuvitusta turkulaisista arkistoista sekä yksityisistä kokoelmista.

Kirja Taiteilijoiden talo - Asunto Oy Albatross 100 vuotta on myynnissä turkulaisissa kirjakaupoissa.

The Birth of the Finnish Modern

The English edition of my latest book is now in the book shops. The Birth of the Finnish Modern tells about the early years of the Finnish modern architecture and interior design.

Modernism reached Finland during the 1920s and 1930s via the city of Turku. The key milestone in the new style of architecture and furniture design was the 1929 Turku Fair.

Architect Alvar Aalto, who lived in Turku, and furniture-factory owner Otto Korhonen worked together to develop a series of items of furniture that became classics of Functionalism and established a reputation at exhibitions around the world. They created for Finland a reputation as one of the leading countries in modern design.

Aalto furniture is still being manufactured at the Kaarina factory of Huonekalutehdas Korhonen which celebrated its centenary in autumn 2010.

You can order the book from The Alvar Aalto Shop.

Taistelu Turusta

Taistelu Turusta -elokuvan ensi-ilta lähestyy.

Rakennussuojelu onkin talven myötä noussut yhdeksi Turun kulttuuripääkaupunkivuoden näkyvimmäksi teemaksi. Niin ei tosin tainnut olla tarkoitus käydä. Kuvat Sinisen talon purkamisesta levisivät maan mediaan tehokkaammin kuin toistaiseksi juuri mikään muu vuoden tapahtuma.

Uutta vastaavaa imagotappiota pelätään nyt kovasti. Kun Sairashuoneenkatu 8:ssa haettiin purkulupaa arkkitehti E. J. Wennerqvistin 1830-luvulla suunnittelemalle puutalolle, vastustus on ollut ripeää. Apulaiskaupunginjohtaja ehdotti heti tontille rakennuskieltoa.

Kun vanhoja puutaloja aiotaan nykyään Turun keskustasta purkaa, kansanliike nousee nopeasti. Niin on käynyt viimeksi Kaskenkatu 15:n puutalojen kohdalla. Turunmaan sairaalan laajentaminen ja vanhojen rakennusten purkaminen ei onnistu hiljaisuudessa.

Taistelu Turusta kertoo 1950- ja 60-lukujen todellisuudesta. Vanhan purkaminen herätti vain vähän negatiivista huomiota, useimmat halusivat uutta ja modernia.

On käsittämätöntä, miten suuria alueita kaupunkia tuhottiin muutaman vuoden aikana 1950-luvun lopulla. Multavierun alueesta ei säästynyt mitään, Brahen-, Aninkaisten- ja Humalistonkadusta muutamia palasia sieltä täältä. Siihen nähden on tragikoomista, että 2000-luvulla joudutaan taistelemaan muutamien keskustan viimeisten puutalojen säästämisestä.

Olemmeko siis viisastuneet? Aina ei siltä tunnu. Yksittäinen vanha puutalo ei kaikkien mielestä vaikuta arvokkaalta. Se tuntuu olevan kaupunkikuvan yhtenäistämisen tiellä. Tekeekö joku 50 vuoden päästä elokuvan tämän päivän purkajista?

Sähköä oppilaille

Kirjassani ”Turku 1911” naureskelen sadan vuoden takaiselle uutiselle, jossa kerrotaan ruotsalaisprofessorin kokeilleen sähkön käyttöä lasten kasvatukseen. Tulokset olivat lupaavia.

Näin kertoi sanomalehti Uusi Aura 5. maaliskuuta 1911:

Sähköllä kasvattamiskokeita. Tukholmassa on prof. Svante Arrhenius tehnyt kokeita 50 kouluoppilaan kanssa edistääkseen näiden kasvua sähkösäteillä. Nämä lapset jaettiin kahteen ryhmään terveyttä, suuruutta, painoa ym. silmälläpitäen, ja kutakin opetettiin kouluhuoneessa, jolla oli sama asema ja suuruus.

Toisessa huoneessa joutuivat he sähkövirran vaikutuksen alaisiksi. "Sähkötetyt" lapset kasvoivat nopeammin, ruumiin paino lisääntyi enemmän, heillä oli suurempi nälkä, he olivat kestävämpiä toimissaan, lyhyesti koe onnistui tykkänään sähkötettyjen lasten hyväksi.

No, tänään aamukahvia juodessa oli taas mennä kahvi väärään kurkkuun, sillä lehti kertoi sähköiskujen tehostavan matematiikan oppimista.

Electrical Brain Stimulation May Boost Math Skills, vahvisti Current Biology -lehti. Oppilaat kaipaavat siis sähköiskuja, aivan kuten sata vuotta sitten arveltiinkin.

Eli olipa aikaansa edellä tuo Arrhenius. Sama heppu muuten, joka keksi vuonna 1896, että kasvihuonekaasut lämmittävät maapallon ilmastoa...

Modernin synty

Kevät ja kesä kuluivat minulta moderneissa merkeissä.

Tehtäväni oli kirjoittaa kirja Alvar Aallosta, huonekalutehtailija Otto Korhosesta sekä heidän suunnittelemistaan funkishuonekaluista.

Kaarinassa sijaitseva Huonekalutehdas Korhonen Oy kun täyttää tässä kuussa 100 vuotta, minkä kunniaksi on syytä muistella tehtaalla 1920- ja 30-luvuilla alkunsa saaneita klassikkohuonekaluja.

Alvar Aaltohan asui Turussa vuosina 1927–1933. Kovin moni turkulainen ei taida olla tietoinen siitä, miten merkittävä rooli juuri Turulla oli suomalaisen funktionalismin synnyssä. Kaupunki oli modernien eurooppalaisten suuntausten radikaali mekka. Niinpä modernista Turusta tuli yksi kirjan päähenkilöistä Aallon ja Korhosen rinnalle.

Alvar Aallon uusi arkkitehtuuri sai alkunsa juuri täällä; samoin ensimmäiset, sittemmin maailmankuuluiksi klassikoiksi muodostuneet huonekalut Paimio-tuolista Aalto-jakkaraan kehitettiin Korhosen tehtaalla Nummenmäellä.

Olinkin lievästi sanottuna innostunut, kun sain tehtäväkseni kirjoittaa kirjan juuri noista sotien välisistä moderneista vuosikymmenistä Turussa. 1920- ja 30-luvut ovat ilman muuta suosikkejani vuosikymmenten joukossa.

Erityinen suosikkini ovat kesäkuussa 1929 järjestetyt Turun Messut, jotka loihtivat viikon ajaksi Samppalinnanmäelle ja myös koko kaupunkiin modernin ilmeen. Olen aina ihmetellyt, miksi messuista on julkaistu niin vähän kuvia, vaikka esimerkiksi messualuetta ja katuja koristaneet noin 12-metriset mainospylväät olivat tyrmäävän upea näky. Tässä kirjassa kuvia nyt on runsaasti.

Modernin synty – Aalto, Korhonen ja moderni Turku -kirja julkistetaan 30. marraskuuta 2010 Galleria Maaret Finnbergissä kaupunginkirjaston korttelissa. Samassa galleriassa on esillä ’Alvar Aalto ja puun ulottuvuudet’ -näyttely, joka on osa Turun pääkaupunkivuoden 2011 ohjelmaa.

Kirjan kotisivu löytyy osoitteesta Modernin synty

Kirjan voi hankkia kirjakaupasta tai tilata Alvar Aalto -museosta.