The Birth of the Finnish Modern

The English edition of my latest book is now in the book shops. The Birth of the Finnish Modern tells about the early years of the Finnish modern architecture and interior design.

Modernism reached Finland during the 1920s and 1930s via the city of Turku. The key milestone in the new style of architecture and furniture design was the 1929 Turku Fair.

Architect Alvar Aalto, who lived in Turku, and furniture-factory owner Otto Korhonen worked together to develop a series of items of furniture that became classics of Functionalism and established a reputation at exhibitions around the world. They created for Finland a reputation as one of the leading countries in modern design.

Aalto furniture is still being manufactured at the Kaarina factory of Huonekalutehdas Korhonen which celebrated its centenary in autumn 2010.

You can order the book from The Alvar Aalto Shop.

Taistelu Turusta

Taistelu Turusta -elokuvan ensi-ilta lähestyy.

Rakennussuojelu onkin talven myötä noussut yhdeksi Turun kulttuuripääkaupunkivuoden näkyvimmäksi teemaksi. Niin ei tosin tainnut olla tarkoitus käydä. Kuvat Sinisen talon purkamisesta levisivät maan mediaan tehokkaammin kuin toistaiseksi juuri mikään muu vuoden tapahtuma.

Uutta vastaavaa imagotappiota pelätään nyt kovasti. Kun Sairashuoneenkatu 8:ssa haettiin purkulupaa arkkitehti E. J. Wennerqvistin 1830-luvulla suunnittelemalle puutalolle, vastustus on ollut ripeää. Apulaiskaupunginjohtaja ehdotti heti tontille rakennuskieltoa.

Kun vanhoja puutaloja aiotaan nykyään Turun keskustasta purkaa, kansanliike nousee nopeasti. Niin on käynyt viimeksi Kaskenkatu 15:n puutalojen kohdalla. Turunmaan sairaalan laajentaminen ja vanhojen rakennusten purkaminen ei onnistu hiljaisuudessa.

Taistelu Turusta kertoo 1950- ja 60-lukujen todellisuudesta. Vanhan purkaminen herätti vain vähän negatiivista huomiota, useimmat halusivat uutta ja modernia.

On käsittämätöntä, miten suuria alueita kaupunkia tuhottiin muutaman vuoden aikana 1950-luvun lopulla. Multavierun alueesta ei säästynyt mitään, Brahen-, Aninkaisten- ja Humalistonkadusta muutamia palasia sieltä täältä. Siihen nähden on tragikoomista, että 2000-luvulla joudutaan taistelemaan muutamien keskustan viimeisten puutalojen säästämisestä.

Olemmeko siis viisastuneet? Aina ei siltä tunnu. Yksittäinen vanha puutalo ei kaikkien mielestä vaikuta arvokkaalta. Se tuntuu olevan kaupunkikuvan yhtenäistämisen tiellä. Tekeekö joku 50 vuoden päästä elokuvan tämän päivän purkajista?

Sähköä oppilaille

Kirjassani ”Turku 1911” naureskelen sadan vuoden takaiselle uutiselle, jossa kerrotaan ruotsalaisprofessorin kokeilleen sähkön käyttöä lasten kasvatukseen. Tulokset olivat lupaavia.

Näin kertoi sanomalehti Uusi Aura 5. maaliskuuta 1911:

Sähköllä kasvattamiskokeita. Tukholmassa on prof. Svante Arrhenius tehnyt kokeita 50 kouluoppilaan kanssa edistääkseen näiden kasvua sähkösäteillä. Nämä lapset jaettiin kahteen ryhmään terveyttä, suuruutta, painoa ym. silmälläpitäen, ja kutakin opetettiin kouluhuoneessa, jolla oli sama asema ja suuruus.

Toisessa huoneessa joutuivat he sähkövirran vaikutuksen alaisiksi. "Sähkötetyt" lapset kasvoivat nopeammin, ruumiin paino lisääntyi enemmän, heillä oli suurempi nälkä, he olivat kestävämpiä toimissaan, lyhyesti koe onnistui tykkänään sähkötettyjen lasten hyväksi.

No, tänään aamukahvia juodessa oli taas mennä kahvi väärään kurkkuun, sillä lehti kertoi sähköiskujen tehostavan matematiikan oppimista.

Electrical Brain Stimulation May Boost Math Skills, vahvisti Current Biology -lehti. Oppilaat kaipaavat siis sähköiskuja, aivan kuten sata vuotta sitten arveltiinkin.

Eli olipa aikaansa edellä tuo Arrhenius. Sama heppu muuten, joka keksi vuonna 1896, että kasvihuonekaasut lämmittävät maapallon ilmastoa...

Modernin synty

Kevät ja kesä kuluivat minulta moderneissa merkeissä.

Tehtäväni oli kirjoittaa kirja Alvar Aallosta, huonekalutehtailija Otto Korhosesta sekä heidän suunnittelemistaan funkishuonekaluista.

Kaarinassa sijaitseva Huonekalutehdas Korhonen Oy kun täyttää tässä kuussa 100 vuotta, minkä kunniaksi on syytä muistella tehtaalla 1920- ja 30-luvuilla alkunsa saaneita klassikkohuonekaluja.

Alvar Aaltohan asui Turussa vuosina 1927–1933. Kovin moni turkulainen ei taida olla tietoinen siitä, miten merkittävä rooli juuri Turulla oli suomalaisen funktionalismin synnyssä. Kaupunki oli modernien eurooppalaisten suuntausten radikaali mekka. Niinpä modernista Turusta tuli yksi kirjan päähenkilöistä Aallon ja Korhosen rinnalle.

Alvar Aallon uusi arkkitehtuuri sai alkunsa juuri täällä; samoin ensimmäiset, sittemmin maailmankuuluiksi klassikoiksi muodostuneet huonekalut Paimio-tuolista Aalto-jakkaraan kehitettiin Korhosen tehtaalla Nummenmäellä.

Olinkin lievästi sanottuna innostunut, kun sain tehtäväkseni kirjoittaa kirjan juuri noista sotien välisistä moderneista vuosikymmenistä Turussa. 1920- ja 30-luvut ovat ilman muuta suosikkejani vuosikymmenten joukossa.

Erityinen suosikkini ovat kesäkuussa 1929 järjestetyt Turun Messut, jotka loihtivat viikon ajaksi Samppalinnanmäelle ja myös koko kaupunkiin modernin ilmeen. Olen aina ihmetellyt, miksi messuista on julkaistu niin vähän kuvia, vaikka esimerkiksi messualuetta ja katuja koristaneet noin 12-metriset mainospylväät olivat tyrmäävän upea näky. Tässä kirjassa kuvia nyt on runsaasti.

Modernin synty – Aalto, Korhonen ja moderni Turku -kirja julkistetaan 30. marraskuuta 2010 Galleria Maaret Finnbergissä kaupunginkirjaston korttelissa. Samassa galleriassa on esillä ’Alvar Aalto ja puun ulottuvuudet’ -näyttely, joka on osa Turun pääkaupunkivuoden 2011 ohjelmaa.

Kirjan kotisivu löytyy osoitteesta Modernin synty

Kirjan voi hankkia kirjakaupasta tai tilata Alvar Aalto -museosta.

Turku 1911 - elämää sata vuotta sitten

Uusin kirjani kertoo Turusta vuonna 1911. Siis sata vuotta ennen kohta alkavaa kulttuuripääkaupunkivuotta.

Vuodesta 2003 lähtien olen toimittanut Turkuseuran julkaisemaan Suomen Turku -lehteen palstaa nimeltä ’Elämää Turussa sata vuotta sitten’, johon olen valinnut kuvia 1900-luvun alun Turusta. Palstaa tehdessä heräsi ajatus tehdä samasta aiheesta hieman suurempikin julkaisu. Kun Turku sitten valittiin vuoden 2011 kulttuuripääkaupungiksi, oli aikataulukin selvä: kirja tulisi keskittymään juuri vuoteen 1911.

Syksyn 2009 vietin tiiviisti yliopiston sanomalehtiarkistossa lukemassa vuoden 1911 lehtiä. Kiinnostavampaa työrupeamaa on vaikea kuvitella, niin mukaansa tempaavia tuon ajan lehdet ovat.

Parhaiden palojen poimiminen kirjaan oli suorastaan tuskallista, niin paljon kiinnostavia tapahtumia olisi ollut kerrottavana. Tulin keränneeksi aineistoa ainakin kolme kertaa enemmän kuin kirjaan lopulta mahtui.

Puhumattakaan kirjan kuvituksen etsimisestä: itseäni kiinnostavat erityisesti vanhat lehtimainokset, joita olisi ollut tarjolla loputtomasti. Kirjaan löytyi myös suuri määrä sadan vuoden takaisia valokuvia, joita ei ole ennen julkaistu. Toivottavasti kirjan lukijoilla on yhtä antoisaa kuvia katsellessa kuin minulla oli niitä etsiessä.

Kirjan ”Turku 1911 – elämää sata vuotta sitten” julkaisupäivä on 13. syyskuuta 2010.

Suomen Turku -lehden palsta muutti tämän vuoden alussa nimeään ja sisältöään: vastedes lehdessä katsellaan kuvia 1920- ja 1930-lukujen Turusta.

Turun puretut talot

Uusi kirjani Turun puretut talot julkaistaan tänään.

Luennoin kirjan aiheista nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa Aurakadulla keskiviikkona 25.11. klo 18.30.

Lisäksi esittelen teosta Turun Akateemisessa kirjakaupassa torstaina 26.11. klo 16.30 lähtien.

Tervetuloa!

Purettuja taloja kankaalla

Kovin usein ei tule käytyä gallerioissa näyttelyn avajaisissa, mutta tänään tuli mentyä.

Onneksi, sillä tästä taiteesta tykkäsin kovasti.

Esillä on Aino-Maija Halme-Vaajan kirjottuja tekstiilejä. Pidän niistä erityisesti aihevalinnan vuoksi: useimmat esittävät Turun purettuja taloja.

Viereisessä kuvassa on Junneliuksen talo, joka sijaitsi osoitteessa Linnankatu 8. Taatusti yksi Turun upeimmista rakennuksista.

Menkää siis ihmeessä katsomaan hienoja töitä Galleria Rayaan, osoite on Kaskenkatu 2, Turku. Näyttely on esillä 29.11.2009 asti.