maanantai 8. syyskuuta 2008

Kaikki palvovat Sarahia

Tällä hetkellä koko maailma tuntuu puhuvan vain Sarahista. No, puhutaan siis Sarahista.

Amerikan presidentinvaalien piti olla harvinaisen selvä juttu. Demokraatit juhlivat jättivoittoa Bushin sekoilujen jälkeen. Uudeksi presidentiksi julistetaan Barack Obama. Sehän oli niin jännittävääkin, kun Obama on musta. Mutta oikeasti Obama onkin vain kuivakka ja asiallinen senaattori ja uutuudenviehätys on nyt ohi. BOOOORING!

Sarah Palin on jotain muuta. Sarah on ilmiö. Hän on amerikkalainen äitihahmo, jossa äitiyteen yhdistyy uskonto, isänmaa ja omenapiirakka. Sarahilla on viisi suloista lasta ja Sarah sanoo mitä Sarah ajattelee. Sarah kuuluu kansalliseen kiväärijärjestöön.

Sarahin ympäristönäkemykset punastuttavat Bushiakin. Ilmastonmuutos on puppua, maailma kaipaa lisää öljyä ja Alaskan luonnonsuojelualueet lisää öljyputkia. Luomisoppi otetaan kouluihin pakolliseksi oppiaineeksi seksivalistuksen sijaan. Sarahin rukoillessa homot muuttuvat heteroiksi, köyhät rikkaiksi ja varmaan mustat valkoisiksi, jos vain oikein pinnistävät.

Miten ihmeessä Amerikka voisi olla palvomatta Sarahia, joka tuo keskivertokansalaisen todelliset ajatukset julki?

Sarahista on parissa viikossa tullut Amerikan Diana, jonka jokaista liikettä ihaillaan. Sarahin rumat ruutuikkunasilmälasit ovat yhtäkkiä Amerikan optikkoliikkeiden kuuminta hottia. Sarahin taustoissa riittää pengottavaa vielä niin paljon, että ilmaista medianäkyvyyttä riittää joka päivälle vaaleihin asti. Jos peli alkaa mennä liian rumaksi, sorrettu vammaisen vauvan äiti saa kyllä sympatiapisteet puolelleen.

Sarahin selässä McCain ratsastaa selvään voittoon. Mitä muuta muka voisi odottaa maalta, joka valitsi Bushin johtajakseen peräti kahdesti. Eurooppa saa taas kärvistellä seuraavat neljä – ei kun kahdeksan – vuotta. Duracell-Sarah jatkaa, kun McCain jo väsähtää.

Ei kommentteja: